[Ote erään apurahahakemuksen perusteluista]

Helsingin Poetiikkakonferenssi on vuosittain kokoontuva eri tavoin runoutta harrastavien tapaaminen, jonka pyrkimyksenä on vahvistaa runouden ja sen tutkimuksen (poetiikan) vuorovaikutusta sekä erityisesti edistää suomalaisen runouden vuorovaikutusta kansainvälisen runous- ja tutkimusyhteisön kanssa.

Konferenssihankkeen juuret ulottuvat tunnetun amerikkalaisen runoudentutkijan, professori emerita Marjorie Perloffin Suomen vierailuun lokakuussa 2003, joka toteutettiin Suomen Akatemian tuella ja jonka aikana Perloff piti vierailuluennon Helsingin yliopistolla ja puhui Paavo Haavikon Talvipalatsi-kokoelmasta Tuli&Savu-runouslehden ja Nuori Voima -lehden järjestämässä tilaisuudessa. Toinen ennakoiva tilaisuus oli samojen julkaisujen elokuussa 2004 järjestämä ”Tapaaminen Charles Bernsteinin kanssa”; Bernstein, johtava amerikkalainen kokeellinen runoilija ja runouden opettaja, Pennsylvanian yliopiston professori ja Yhdysvaltain tiede- ja taideakatemian jäsen, vieraili Suomessa Yhdysvaltain suurlähetystön tuella ja esiintyi myös Elävien Runoilijoiden Klubin ns. Huvilateltta-illan toisena päävieraana.

Näiden, yleisömääriltään vähäisiksi jääneiden tilaisuuksien mallin ja niistä saadun kokemuksen pohjalta kehiteltiin Runoyhdistys Nihil Interitin, Helsingin yliopiston yleisen ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineiden, kulttuurilehtien Tuli&Savu, Nuori Voima ja niin&näin sekä Tutkijaliiton kesken suunnitelma ensimmäiseksi Helsingin Poetiikkakonferenssiksi, joka kokoontui 22. elokuuta 2005 Vanhan Ylioppilastalon juhlasalissa. Koko päivän kestänyt, ohjelmaltaan tiivis tilaisuus oli mukana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmassa ja keräsi toistasataa osallistujaa. Kansainvälisyyttä sen ohjelmassa edustivat tri Hubert van der Berg Hollannista, joka luennoi modernista suomalaisesta runoudesta, sekä runoilijavieraat Lars Mikael Raattamaa Ruotsista ja Elo Viiding Virosta (molemmat sukupolvensa näkyvimpiä runoilijoita maissaan).

Ensimmäisen, onnistuneen konferenssin pääteemat – ”Perinne”, ”Mitta”, ”Materia”, Vastarinta” ja 2000-luvun uusi runous (konferenssin ohjelmassa nimikkeellä ”Tiet etäisyyksiin”) – muodostavat nyt suurpiirteisen rungon hankkeen jatkamiselle vuosittaisena tapahtumana, johon kaikki ensimmäisen konferenssin järjestäjätahot ovat sitoutuneet (vuonna 2006 mukaan tuli Suomen Kirjallisuudentutkijain Seura; vuoden 2007 konferenssiin on tulossa mukaan myös ulkomainen järjestäjätaho, New Yorkin valtionyliopiston (SUNY-Buffalo) ylläpitämän Electronic Poetry Center (EPC) perusteilla oleva Skandinavian sivusto, jonka tavoite – uuden pohjoismaisen runouden esittely englanniksi – sivuaa konferenssin pyrkimyksiä).

Elokuussa 2006 järjestetty toinen konferenssi, teemanaan ”Perinne ja uudistuminen” ja paikkana jälleen Vanhan Ylioppilastalon Musiikkisali, kokosi ensimmäistä vastaavan yleisömäärän ja merkitsi tärkeää edistystä konferenssin työtavoissa: ohjelma sisälsi enemmän konkreettista runoanalyysia ja keskustelu oli kaikkiaan ensimmäistä vuotta vilkkaampaa. Toisen konferenssin ulkomaiset vieraat olivat tri Jesper Olsson Ruotsista (alustaen Ruotsin ns. konkreettisen runouden perinteestä ja ajankohtaisista digitaalisen runouden kysymyksistä) sekä runoilija Anselm Hollo ja runoilija, tutkija Rachel Blau DuPlessis Yhdysvalloista, jotka osallistuivat iltapäivän Paavo Haavikon Kaksikymmentä ja yksi -teosta käsitelleeseen osioon.

Jätä kommentti