Helsingin Poetiikkakonferenssi – The Helsinki Poetics Conference
Helsinki 22.8.2005

Teema / Theme 3:  Materia / Materia

Kommentti Fredrik Hertzbergin puheenvuoroon

Haluaisin kiittää Frediä kiinnostavasta esityksestä, jossa oli tiiviisti esitettyjä teesejä joihin sisältyi mielestäni paljon purettavaa. Erityisesti minua viehätti se, että yhdistit teesisi oikeastaan hyvin hienovaraisiin erotteluihin – yleensähän teesit yhdistyvät hyvin jäykkiin ja vanhanaikaisiin oppositioihin. Haluaisin käsitellä muutamia näistä erotteluista, ihan suorana kommenttina tekstiin; samalla tietysti käännän sitä suomeksi ja omalle kielelläni, tai siihen, mitä luulen itsestäni filosofina tai vastaavana.

Teeseissä 5 ja 5 – näitä oli kaksi kappaletta näitä vitosia – erottelit esteettisen ja sosiaalisen materiaalisuuden. Esteettistä materiaalisuutta on monenlaista – akustista, visuaalista, kulttuurista, syntaktista, parataktista. Nämä ovat tavallaan tapoja manipuloida kieltä, tai… niin … tapoja manipuloida materiaalisuutta kielellisin keinoin taiteellisten päämäärien mukaisesti. Digitaalisuudenkin luet näiden tapojen sisään, visuaalisen esteettisen materiaalisuuden alakohtana.

Mutta sitten on toisaalta sosiaalinen materiaalisuus, jota tutkii mediateoria ja joka käsittelee siis runon kieltä, runon keinoja, mediaalisesti – runon mediumeja tai medioita. Kyse on ilmeisesti – koko ajan tässä satsaan päällesi tällaisia omia pakkomielteitäni – kyse on ilmeisesti materian manipuloinnista ei-kielellisten välineiden avulla: ainakin vihjaat siihen puhumalla että paperi, kirja ja tietokone ovat tällaisia medioita.

Viehättävää tässä on, että et erottele mitenkään jyrkästi esteettistä ja sosiaalista puolta tässä materiaalisessa tai runon kielessä ylipäätään. Tämä viehättää minua siksi, että tuntuisi aika ongelmalliselta, jos ajateltaiisin, että runokieltä – tai esteettistä materiaalisuutta – on ilman materiaa tai ilman mediumia. Näyttää siltä että et halua tehdä tällaista erottelua, jonka mukaan siis on yhtäältä kieli ja toisaalta medioita, jotka välittävät sitä yleisölle.

Mutta varsinainen kysymykseni liittyy viimeiseen teesiisi, jossa esteettisen ja sosiaalisen erottelu tulee ilmaistuksi toisin sanoin. Käsittelet siinä materiaalisuuden eettistä ulottuvuutta – näin ainakin tulkitsen omien, pauldemanilaisten tai vastaavien silmälasieni läpi.

Näyttää siltä, että runossa on jokin tai jotakin, joka vastustaa kommunikoitavuutta. Jotain joka vastustaa runon palauttamista olemassaoleviin muotokäsitteisiin tai teemoihin. Ilmeisesti tämä mikä vastustava vähintäänkin liittyy runon materiaalisuuteen. Voidaan ehkä puhua materian esteettisestä vastarinnasta, jonka se tuottaa lukemiselle, ymmärrykselle, kuvittelukyvylle jne.

Ja jos oikein tulkitsen… ja mitä väliä sillä on, minähän voin tässä luoda uuden, oman kaltaiseni maailman… voimme siis ajatella että vasta tämän materiaalisen vastarinnan ansiosta runo voi tarjota lukijalle mahdollisuuden ainutlaatuiseen esteettiseen kokemukseen. Toisin sanoen: kun ei käsitä, kun ei saa haltuun, kun ei pysty mittaamaan, kuvaamaan jne.

Mitä tämä eettinen ulottuvuus sitten loppujen lopuksi on? Yksi mahdollisuus on ajatella, että eettinen ulottuvuus syntyy siitä, että pyritään ikäänkuin rehelliseen suhteeseen tämän vastarinnan käsittämättömyyden kanssa – vaikka tämä on ehkä melko vahva tulkinta siitä mitä esitit. Jokatapauksessa voidaan kysyä, minkälaisesta etiikasta tässä on kysymys?

Ennen vanhaan puhuttiin ylevän estetiikasta ja jopa ylevän etiikasta. Kantilaisittain ylevän kokemus on kokemus siitä, että kuvittelukyky ja ymmärrys eivät riitä, yrittävät käsittää jotakin käsittämätöntä, esittää esittämätöntä, jne., ja seuraa tällainen tuskallinen kokemus riittämättömyydestä. Mutta tämä ei kuitenkaan ole ylevä kokonaisuudessaan – siihen liittyy tietysti myöskin mielihyvää siitä, että käsitetään se, että ei voida käsittää, että saadaan kosketus niin sanoaksemme järjen ideaan ja moraalilakiin. Kantilaisittain siis ylevän etiikkaan kuuluu mielihyvä siitä, että tunnemme velvollisuudeksemme yrittää esittää esittämätöntä, siitä että ihminen on järjellinen olento ja tuntee kutsumuksensa seurata lakia ja olla sovelias järjen idean kannalta, kuten Kant kirjoittaa.

Kun puhutaan materiaalisuuden eettisestä ulottuvuudesta, tarkoitetaanko silloin sitä että jokin ylittää ymmärryksemme, emme käsitä sitä, mutta kuitenkin käsitämme sen, että emme käsitä – jolloin siis tavallaan juhlimme omaa järkeämme? Onko tämä eettistä – vai mitä se on?

Ehkä viimeisessä teesissä esittämäsi lause viittaa toisaalle – ehkä et puhukaan ylevän etiikasta, ylevän moraalisesta tunteesta tai järjen riemujuhlasta tässä kantilaisessa mielessä. Luen siitä myös toisenlaista etiikkaa, sitä että on kyse nimenomaan eettisestä suhteesta toiseen, siis että kun runo tekee esteettistä vastarintaa, kun se ei ”aukea”, on jotenkin läpitunkematon jne., niin sen avulla – tai siis vastarintaa tekevänä – se voi heijastaa inhimillisessä todellisuudessa olevaa käsittämättömyyttä, tai sitä käsittämättömyyttä, minkä ihminen kohtaa yrittäessään ymmärtää toista ihmistä.

Meillä on siis – edessämme, itsessämme, jne. – tällainen käsittämättömyyden kokemus suhteessa toiseen ihmiseen – suhteessa toiseen. Joku voisi kutsua tätä ”toisen kasvojen eettiseksi vastarinnaksi”. Nyt haluan kysyä: onko näkemyksesi sellainen, että on yhtäältä esteettinen vastarinta, toisaalta eettinen vastarinta, jota runo tekee tai johon se perustuu, ja nämä heijastelevat toisiaan. Löysin toisiaan esityksestäsi tämän sanan: heijastella. Se mitä tästä haluaisin kysyä, on ehkä että näetkö näiden esteettisen ja eettisen vastarinnan välillä jonkin arvojärjestyksen, onko toinen perustavampi toista, tuleeko toinen ennen toista? Onko esimerkiksi niin, että ensin on maailmassa oleva eettinen vastarinta, jonka toinen tai toisen kasvot tuovat esille, ja sitten runo sen jälkeen heijastaa tätä tuossa kielensä läpinäkymättömyydessä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s