Kuka lukee, kenelle ja miten? Tule ja kohtaa lukuisat runon lukijat Helsingin Poetiikkakonferenssissa!

 

Helsingin Poetiikkakonferenssi kokoontuu 16.-17. elokuuta Ateneumin taidemuseon Ateneum-saliin pohtimaan kaikessa kirjallisuudessa olennaista tekijää, Lukijaa. Kokeellisten kirjoittamistapojen esiinnousu, kustantamisen digitaalinen murros sekä kaikkeen taiteeseen kohdistunut viihteellistymisen ja kuluttajan roolin korostumisen paine ovat muokanneet Lukijan paikkaa – tai pikemminkin paikkoja. Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii kahden päivän ajan puheenvuorojen ja luentaperformanssien keinoin joukko kirjallisuuden alan ammattilaisia. Myös taiteidenvälisyys on yhtenä lukemisen muotona mukana ohjelmassa.

Lauantain aloittaa runoilija Kristiina Wallin, joka pohtii lukemisen ulottuvuuksia kirjoittajan työssä mm. käymällä vuoropuhelua kuvataiteilija Marina Ciglarin kanssa. Molemmat ovat taiteessaan lukeneet ja tulkinneet Ebba Lucia Guldfotin kirjontatöitä.

Runoilija ja tutkija Vesa Haapala miettii runon lukemisen edellytyksiä tässä päivässä ja kriitikko Daniela Floman käy miettimään digitalisoitumisen vaikutuksia kirjallisuuskritiikkiin.

Lukemisen dialogisuus ja taiteidenvälisyys tulee esiin Hannimari Heinon ja Heikki Mäntymaan, Marko Niemen ja Kristian Blombergin, Miikka Mutasen ja Lassi Hyvärisen, Jouni Tossavaisen ja Olavi Rytkösen sekä Rita Dahlin ja Jyrki Pellisen luentaperformansseissa. Helena Sinervon ja Sinikka Vuolan esityksessä Eeva-Liisa Mannerin runolle annetaan ei vain yhtä, vaan kaksi ääntä. Myös Pietarin ääni kuuluu, kun runoilija Arsen Mirzajev vastaa kysymykseen ”Puhuuko teksti?”.

Lauantai-illan päättää konferenssin ja Runomarkkinoiden yhteinen iltaklubi Tähtiä yössä. Bio Rexin aulassa lavalle nousevat mm. runoilijat Teemu Manninen, Heli Slunga, Katariina Vuorinen, Tuomo Heikkinen, Leevi Lehto sekä Risto Oikarinen yhdessä trumpetisti Verneri Pohjolan kanssa. Illan juontaa runoilija Tommi Parkko.

Sunnuntaina käydään keskustelua ranskalaisesta käännöskirjallisuudesta (Päivi Kosonen, Helena Sinervo ja Antti Nylén) sekä esitellään juuri suomennettua amerikkalaista proosarunoutta (Charles Simicin runoudesta keskustelevat suomentaja Timo Hännikäinen ja Leevi Lehto). Iltapäivällä pyöreän pöydän ääreen kokoontuu mittava joukko kirjallisuuden alan ammattilaisia keskustelemaan siitä, elämmekö kirjallisuudessa ja runoudessa murroksen aikaa? Miten kustantamisen muutokset ovat heijastuneet lukijan asemaan? Ovatko lukemisen ehdot muuttuneet, mitä lukijalta tänä päivänä odotetaan? Mm. näistä aiheista keskustelemassa mm. Kuisma Korhonen, Claes Andersson, Miia Toivio, Tytti Heikkinen, Antti Kasper ja Daniela Floman. Keskustelua ohjastaa Leevi Lehto.

Sunnuntai-iltapäivän päättää Korvat auki -yhdistyksen ”Runot auki” -konsertti, jossa esitetään suomalaisten runoilijoiden runoihin sävellettyjä teoksia. Katso tarkempi ohjelma alla olevasta viestistä!

Poetiikkakonferenssia järjestetään nyt neljännen kerran. Se on osa Helsingin Juhlaviikkojen Runokuuta. Konferenssia järjestävät Runoyhdistys Nihil Interit, Nuoren Voiman Liitto, Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineet, Nordens institut i Finland (Nifin), Kirjallisuudentutkijain seura ja digitaalisen, visuaalisen ja äänirunouden sivusto Nokturno.org.

 

Osallistujien esittelyä

 

Kristiina Wallin (s. 1971) on tamperelainen runoilija sekä sanataiteen ja kirjansidonnan opettaja. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia Radioteatterille, viimeisimpänä Teresa vuodelta 2008. Wallin tekee myös taiteilijakirjoja, ja hänen teoksiaan löytyy Helsingin Rikhardinkadun kirjaston RikArt-taiteilijakirjakokoelmasta. Wallinin esikoisrunokokoelma Kengitetyn eläimen jäljet ilmestyi 2005 ja oli Tanssiva Karhu -palkintoehdokkaana. Hänen toinen kokoelmansa Murtuneista luista ilmestyi viime syksynä ja oli sekä Runeberg- että Einari Vuorela -palkintoehdokkaana.

Marina Ciglar on helsinkiläinen kuvataiteilija, jonka vaihtelevilla tekniikoilla ja materiaaleilla tehdyt teokset ovat ottaneet mm. installaatioiden, valokuvien, ompelutöiden, tekstien ja performanssien muodon. Hän on myös työskennellyt usean vuoden ajan ruotsalaisen runoilijan Helena Erikssonin kanssa. Ciglar on taiteilijoiden ylläpitämän Galleria Huudon perustajajäseniä, ja hän on ollut mukana järjestämässä runouden ja kuvataiteen rajapintoja tutkivaa TekstiKonst-TextTaide -tapahtumaa sekä Helsingissä että Tukholmassa.

Vesa Haapala (s. 1971) on runoilija ja kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistossa. Hänen Edith Södegranin Dikter -kokoelman poetiikkaa käsittelevä väitöskirjansa Kaipaus ja kielto vuodelta 2005 on ensimmäinen suomenkielinen Södergran-väitös. Haapalan esikoisrunokokoelma Vantaa ilmestyi vuonna 2007, ja se oli Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinto- ja Runeberg-palkintoehdokkaana. Hänelle myönnettiin kirjasta Kalevi Jäntin -palkinto.

Daniela Floman on syntynyt Helsingissä 1973, mutta asuu nykyisin Tukholmassa. Hän on toiminut freelance-kirjallisuuskriitikkona pitkään julkaisten monella eri taholla. Viime aikoina hänen pääfoorumeitaan ovat olleet Göteborgs Posten ja Huvudstadsbladet. Hän työskentelee myös kustannustoimittajana tukholmalaisessa Modernista -kustantamossa. Vuoden alusta Floman on ollut pohjoismaisen Kritiker -kirjallisuuslehden päätoimittaja.

Arsen Mirzajev on pietarilainen runoilija, syntynyt Leningradissa vuonna 1960. Mirzajev on Pietarin kokeellisen runouden kentän keskeisiä toimijoita. Hän on saanut David Burljukin kansainvälisen mitalin vuonna 2006, palkinnon Moskovan Vapaamittaisen runon festivaalilla vuosina 1992 ja 1994, sekä ”Avanmart Parni”-palkinnon (Simbirsk – Tsheboksary 2006). Mirzajev on kirjallis-taiteellisten lehtien ”Futurum Art” ja ”Deti Ra” toimitusneuvoston jäsen, ”VALI:n” (”Isabellaa” Rakastavien Yleismaailmallisen Assosiaation) presidentti ja perustajaisä, Venäjän Ammattikirjoittajien liiton ja Pietarin kirjailijaliiton jäsen sekä Venäläisten kirjailijoiden Kansainvälisen Federaation (IFRW) Pietarin osaston puheenjohtaja. Mirzajev on julkaissut 11 runokokoelmaa, sekä valikoimia almanakoissa, lehdissä ja antologioissa. Mirzajevia on käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, puolaksi, tshekiksi ja tshuvassiksi. Suomeksi Mirzajevia on kääntänyt Jukka Mallinen.

Mainokset